Niin sitä se Juliet Jonesin Sydän aikoinaan lauloi. Nuorempi sukupolvi voi käydä sivistämässä itseään yuotubessa hakien samalla biisejä: Haluan vaimokseni tarjoilijattaren ja Helppo elämä, rikas isä ja koira. Sivistävät kummasti. Mutta niin kuin usein sananlaskuissa niin tässäkin totuuden jyvänen piilee. Tämän päivän trendi on olla kaikkien kaveri. Pakko nauraa tyhjälle, kun oikeasti ei naurata yhtään, mutta jos et nyt naura niin et oo kaveri. Pakko olla kaikkien kaveri.
Lasten kanssa ollaan käyty vakavia keskusteluja. Yrittänyt vääntää rautalankamallia siitä, miten koulu on heidän työpaikkansa ja siellä on tultava kaikkien kanssa toimeen. Tykätä ei tarvitse. On opeteltava taito tulla toimeen ja pysyä neutraalina. Tykätä ei tarvitse. Kaikkien ei tarvitse tykätä kaikista. Kaikissa työpaikoissa on ihmisiä, joista ei vaan tykkää. Mutta toimeen on tultava ja hommat hoidettava. Aikanaan esikoisen ollessa eskari-ikäinen suomeksi sanoissa oikein vitutti, kun eskarin periaatteena oli TIIMITYÖSKENTELY ja TIIMITYÖSKENTELYN KEHITTÄMINEN. Oikea kiusaamisen tyyssija. Lasten nykyisen koulun periaatteena on hyvät peruskäytöstavat. Hurraa! Kyllä meillä Hyvinkäällä osataankin! Ja arvatkaa mitä - siellä homma toimii. Nahistelua tottakai, mutta se nyt on normaalia. Missäpä työyhteisössä ei olisi.
Aikoinaan armaalla 1990-luvulla tiimityöskentely oli vasta laskeutumassa Suomeen. Opiskelin Lontoossa "Team Working and leading" -aineita. Ai, huomasitteko tekin? Juu, juu. Siellä lukee leading. Johtaminen. Vastuun kantaminen. Päätösten tekeminen. Asioihin tarttuminen. Ei suomalainen lässyn, lässyn, kun meidän on kaikkien oltava kavereita keskenään. Se vaan on nyt niin että kanalaumalla on oltava aina jonkin sortin nokkimisjärjestys. Jos ei ole niin kyllä siinä vallan neuvottomuus iskee ja ollaan vallan työuupuneita ja neuvottomia, kun ei ole selkeää suuntaa, mihin mennä.
Nyky-suomalainen on oppinut myös hyödyntämään tämän tiimihenkisyyden hedelmällisyyden. Ole kaikkien kaveri ja poimi joka mahdollisesta paikasta ja ihmisestä hyödyt itsellesi. Aivan sama vaikka eettisesti, moraalisesti ja minkään tason periaatteiltaan mentäisiin huolella riitasoinnuissa. Minä hyödyn ja olisihan se nyt aivan kauheaa, jos joku voisi teoistani tai sanoistani olettaa minulle olevan jonkin sortin periaatteita. Sehän voisi vaikka olla ettei tykkäisi mun periaatteista. Se voisi pitää jotain sellaista asiaa hyväksyttävänä, mitä minä pidän vääränä tai toisinpäin. Herra jee. Minähän joutuisin vastaamaan sanoistani. Hymyile, naurahtele kevyesti ja nyökyttele kovasti. Kyllä se siitä. Kun ei olla pahasti lakia rikottu niin kaikki on hyvin. Onhan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti